Kokkolassa koulun penkille asettui lähes 80 klusterien parissa työskentelevää asiantuntijaa ympäri Suomen. Osa oli jo kokeneita konkareita – mutta meitä alemmilla luokilla ahkeroivia oli yhtä lailla salissa; ja muutama eskarilainenkin, joka vasta suunnitteli omaa klusteriaan. Klusterijoukot keräsi koolle syyskuun alussa National Finnish Clusters Event, järjestäjänä NordicHub/Viexpo.
Kertaus on koulumaailmassa aina hyödyllistä, joten kerrataanpa alkuun klusterin määritelmä: otetaan joukko yrityksiä ja toimijoita tietyltä maantieteelliseltä alueelta, jotka puuhaavat saman yhteisen alan parissa, kuten vaikkapa ruoka tai vesi. Pärjätäkseen ja kehittyäkseen nämä yritykset tarvitsevat tukea ja apua alueen tutkimuslaitoksilta ja koulutusorganisaatiolta. Viime vuosina klusteriverkostoihin mukaan ovat tulleet myös start up -yritykset ja rahoittajat. Kun tämä joukkio järjestäytyy yhteiseen verkostoon, jota koordinoidaan ja johdetaan järjestelmällisesti, ollaan klusterissa. Jokainen toimija tuo verkoston käyttöön omaa osaamistaan ja saa sitten vastalahjana monin verroin apua ja yhteistyötä muilta toimijoilta. Onnistumisen avainsana on yhteistyö. Kun klusteri on rekisteröity European Cluster Collaboration Platform -alustalle (ECCP), voidaan puhua virallisesta klusterista ja tämän jälkeen avautuvat yhteistyöprojektit ja kumppanuudet eurooppalaisten klusterikollegojen kanssa. Suomesta 32 klusteria on rekisteröitynyt ECCP-alustalle.
Kokkolan koulun parasta antia olivat tietysti koulukaverit ja välituntien vapaamuotoiset jutustelut, joiden kanssa pääsimme vertaamaan klusterien tarjoamia palveluita, järjestäytymismuotoja ja rahoituksen vaihtoehtoja. Ola Svedin – Ruotsin klusterien katto-organisaation puheenjohtaja – kertoi, kuinka toiminta on rakentunut Ruotsissa. Johan Wasberg esitteli Vaasan energiaklusterin – MERINOVAn toimintaperiaatetta ja strategian rakentamista. MERINOVA on Suomessa klustereiden aatelia, sillä se on ainoana klusterina sertifioitu korkeimmalle GOLD-tasolle.
Pääsimme myös luokkaretkelle eli bussikierrokselle Kokkolan teollisuuspuistoon, joka olikin vaikuttava yrityskeskittymä aivan meren äärellä. Yritysten toimintaympäristö Suomen eri kolkissa on kovin erilainen. Kokkolassa yrityksiä hemmotellaan tuulivoimalla, vientisataman läheisyydellä ja erinomaisella palvelulla kaupungin puolelta – tulet vain ja yhdistät yrityksesi pistorasiaan – kaikki on valmiina.
Toisen päivän aamupäivänä keskityimme pohtimaan Suomen klusterikatto-organisaation toimintaa Lucia Steelen ohjaamissa työryhmissä; ja samalla tutustuimme jälleen uusiin klusterikollegoihin. Työpajoissa aloitettiin strategisen tiekartan kehittäminen kansalliselle suomalaiselle klusterialustalle, jota tarvitaan klusterien yhteisten tarpeiden kokoajaksi klustereiden tukipalveluiden kehittämiseksi. Lucia myös kertoili meille miksi klustereiden laatusertifionti on hyödyllistä. Pronze- silver- ja gold- sertifioinnit ovat työkalu klusterin toimintojen arviointiin ja kehittämiseen.
Päivien anti oli hyödyllinen, mutta hukkaan eivät menneet myöskään koulumatkat; Kuopiosta Kokkolaan mennen tullen ehdittiin luoda vahvat verkostot ja yhteistyötä Savonian omien klusteriorganisaatioiden välille. Savonialta tapahtumaan osallistui yhteensä viisi klusteria:
Jokainen kehittyvä klusteri painii samanlaisten kysymysten parissa: kuinka palvella klusterin jäseniä parhaiten, kuinka klusteri saadaan betonoitua vakaaksi ja pysyväksi toimijaksi alueelle, mistä rahaa koordinointiin ja viestintään, kuinka löytää kansainvälisiä kumppanuuksia ja parhaat kehityshakkeet. Onneksi ei tarvitse olla yksin, sen tämäkin Kokkolan koulu osoitti – apua ja vertaistukea löytyy niin Savonialta kuin koko Suomesta.
Kirjoittaja: Kirsi Vartia, Erityisasiantuntija Savonia, Agri-Food Network -hanke
Artikkeli julkaistu alunperin Savonia-artikkelina: https://www.savonia.fi/tki/klusterit-koulussa-kokkolassa/
