Kuopiossa koottiin ajatuksia kansalliseen ruokastrategiaan
Maa- ja metsätalousministeriö kokosi itä- ja keskisuomalaisia toimijoita yhteen antamaan ajatuksensa Suomen ruokastrategiaan vuoteen 2040.
Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee Suomelle kansallista ruokastrategiaa, jonka on tarkoitus valmistua tämän vuoden joulukuussa. Työhön jalkautuu maakuntiin aluetyöpajojen sarjana, joista yksi järjestettiin Kuopiossa 18.3.2025. Tapahtumaan kokoontuivat Etelä-Savon, Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon ruoka-alan toimijat antamaan ajatuksensa alueiden näkemyksistä, odotuksista ja toiveista ruokastrategialle.
Työpajaan kokoontui satakunta osallistujaa, jotka edustivat monipuolisesti ruokajärjestelmän eri sektoreita ja toimijoita. Päivän tavoitteena oli kerätä osallistujilta tietoa ja sisältöä strategiaan, määritellä millaista ruokajärjestelmää tavoittelemme ja millaisia muutoksia järjestelmään tarvitaan sekä kartoittaa alueellisia erityispiirteitä.
Työskentelyn avuksi oli laadittu kahdeksan ydintavoitetta Suomen ruokajärjestelmälle (Kuva 1). Eri näkökulmista laadittujen ydintavoitteiden kautta osallistujat pääsivät pienryhmissä ruotimaan ruokajärjestelmän toimivuutta ja muutostarpeita.
Kuva 1. Työpajassa käsitellyt ydintavoitteet Suomen ruokajärjestelmälle.
Työpajan yhteydessä kuulluissa tutkijapuheenvuoroissa korostettiin mm. maidontuotannon merkitystä myös tulevaisuudessa. Helsingin yliopiston kotieläintieteen professori Aila Vanhatalo kuvasi Suomen olosuhteissa nurmentuotannon olevan kilpailukykyisempi kuin ruokakasvien tuotannon, joka tekee maidontuotannosta maatalouden tärkeimmän sektorin myös jatkossa. Hän korosti myös, että vastakkainasetteluun kasvi- ja eläinperäisten tuotteiden välillä ei ole tarvetta. Ravitsemussuositukset eivät sulje pois eläinperäisiä elintarvikkeita, vaan eläinperäisillä elintarvikkeilla on tärkeä rooli kestävää terveyttä edistävässä ruokavaliossa.
Teea Kortetmäki Suomen ympäristökeskuksesta puolestaan nosti esiin oikeudenmukaisuuden merkitystä, kun toimintatapoja muokataan kohti kestävämpää ruokajärjestelmää. Reilun ruokamurroksen avuksi kehitetty reiluustyökalu auttaa tarkastelemaan muutosten vaikutuksia eri periaatteiden ja toimijoiden näkökulmasta.
Toisessa työpajaosuudessa strateginen muotoilija Netta Korhonen johdatti osallistujat tulevaisuuksien äärelle. Strategiatyössäkin oleellista on huomata, että Suomen ruokajärjestelmällä ei ole yhtä tulevaisuutta. Tulevaisuuden todellisuuksia siitä mitä syödään, kuka syö, miten tuotetaan ja millaisessa maailmassa, on useita ja ne poikkeavat huomattavasti toisistaan. Tästä huolimatta, tai kenties juuri tämän vuoksi, meidän on tärkeää yhdessä määrittää miten haluamme näihin kysymyksiin vastattavan Suomessa ja omassa maakunnassamme, jotta voimme yhdessä tehdä työtä sen eteen että toivottava tulevaisuus toteutuu. Tätä työtä aloitettiin iltapäivän työosuudessa. Päivän päätteekseni itselleni päällimmäiseksi jäi pohdituttamaan ajatus alueellisen strategiatyön jatkamisesta kansallisen ruokastrategian pohjalta.
Kaisa Kähkönen
Klusterikoordinaattori,
Agri-Food Pohjois-Savo
Haluatko vaikuttaa Kansallisen ruokastrategian valmisteluun?
MMM:n sivustolla on 27.4. saakka auki Verkkokysely tulevaisuuden ruokajärjestelmästä, jolla kartoitetaan näkemyksiä tulevaisuuden ruokajärjestelmän muutostarpeista ja tavoitteista.
Anna mielipiteesi kuulua!
