Maaseudun Uusi Aika -yhdistyksen (MUA ry) vuosittainen päätapahtuma, Maaseutututkijatapaaminen, järjestettiin elokuun lopussa Iisalmen Runnilla, jonne kokoontui kahden päivän ajaksi noin 100 ”maaseutuilijaa”. Agri-Food Klusteri oli edustettuna ennakkosuunnittelussa ja paikan päällä fasilitoimassa yhden työryhmän keskustelua sekä samalla mukana koko tapahtumassa.
Avauspuheenvuoroissa käsiteltiin niin hyvinvointialueiden toimintaa maaseudun näkökulmasta (Aila-Leena Matthies, Jyväskylän yliopisto) kuin maaseudun sukupuolittumistakin (Tytti Määttä, Pohjois-Savon maakuntajohtaja), sekä kuultiin Maaseutututkimus-lehden ajankohtaisista asioista (Irene Kuhmonen, päätoimittaja).
Työryhmäsessioita pyöri viidestä kuuteen erilaista rinnakkain, joten oli ilahduttavaa, kun Klusterin fasilitoimaan Paikallisista reiluista ruokajärjestelmistä maaseudun vahvuus -työryhmään osallistui yli 20 henkilöä. Työryhmän seitsemästä esityksestä neljä käsitteli suoraan Klusterin toimintaan liittyviä aiheita.
Nina Grönqvist Helsingin yliopistosta esitteli maisteritutkielmaansa, jossa tarkasteltiin REKO-toimintaa ja siihen liittyviä liiketaloudellisia ja muita merkityksiä ruokayrittäjien näkökulmasta. Tutkimuksessa oli kerätty myyntidataa valikoiduista REKO-ryhmistä ja haastateltu REKO-renkaissa myyviä tuottajia. REKOn liiketaloudellinen merkitys vaihtelee tuottajien välillä, joten osalle se oli erittäin merkittävä myyntikanava ja toisilla se ainakin täydensi muiden kanavien kautta tehtävää myyntiä. Väheksyä ei voi myöskään REKOn moniulotteista sosiaalista merkitystä tuottajalle.
Yritysten ja ruokapalveluiden yhteistyöhön ja mahdollisuuksiin pureuduttiin kahdessa esityksessä. Heini Salonen Helsingin yliopistosta tarkasteli Skills of self-provisioning in rural communities -hankkeen yhteydessä institutionaalista muutosta pohjoissuomalaisen kunnan ruokapalveluissa ja tunnisti muutosagentit eli institutionaaliset yrittäjät tärkeäksi tekijäksi. Heini kuvasi useamman vuoden ajan kestäneen prosessin etenemistä ja korosti havaittua vahvaa vuorovaikutusta toimijoiden välillä siinä, että ruokapalveluihin saadaan lähialueella tuotettuja tuotteita paikallisilta yrittäjiltä.
Ilona Myllyoja Turun yliopistosta kertoi onnistuneiden lähiruokahankintojen esimerkit Iin kunnasta ja Joensuun seudulta, sekä avasi lähiruokatukun roolia eri osapuolia yhdistävänä toimijana. TUUMA-verkostohankkeessa haluttiin tuoda konkreettisesti esiin, millä tavoin lähiruokahankintojen kautta voidaan edistää alueen taloutta. Yhteistyö ja vuoropuhelu ruokapalveluiden ja alueen yrittäjien välillä sekä selkeät tavoitteet ja tahtotila, myös kuntapäättäjien suunnassa, ovat tärkeässä roolissa.
Työryhmän päätteeksi Hannele Suvanto Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista kertoi esimerkin Etelä-Pohjanmaalta, miten alueen ruokastrategiaa lähdetään toteuttamaan ja seuraamaan toimijoiden välisenä yhteistyönä. Kaksitasoinen Ruokaprovinssin johtajafoorumi rakentuu ydinryhmästä, joka koostuu tutkimus-, kehitys-, innovaatio- ja opetustoimijoista, sekä kaikille avoimista foorumikokoontumista. Tavoitteena johtajafoorumi-toiminnalla on heimouttaa kaikki ruoka-alan toimijat yhteisen vision ympärille.
Työryhmän esitykset kokonaisuudessaan abstraktikirjassa: https://www.mua.fi/wp-content/uploads/2024/08/MUA2024_naytto2.pdf
Loppukeskustelussa tulevaisuuden tutkija Tuomas Kuhmonen (Turun yliopisto) kommentoi, että Suomelta puuttuu visio siitä, mitä nykyisillä politiikka- ja tukitoimilla halutaan luoda, ja mietti, voisiko agroekologinen symbioosi olla sellainen.
Kirjoittajat:
Anu Tiikkainen ja Päivi Töyli
