Pohjoissavolaiset ruokaketjun toimijat kokoontuivat marraskuussa 2023 Varkaudessa, Suonenjoella ja Kuopiossa järjestetyille ruokaketjutreffeille keskustelemaan siitä, millainen on maakunnan ruokajärjestelmän tulevaisuus. Tilaisuuksissa oli kattavasti osallistujia edustaen alkutuotantoa, jatkojalostusta, ravintoloita ja kauppaa, mutta mukana oli myös edustus tutkimus-, koulutus- ja kehittämisorganisaatioista.
Keskusteluissa nähtiin, että alueen alkutuotannon merkitys voi tulevaisuudessa kasvaa, kun ilmastonmuutos haastaa kasvintuotannon etelämpänä ja ruuan globaali tarve kasvaa nopeasti. Pohjois-Savossa on yli 150 tuhatta hehtaaria käytössä olevaa maatalousmaata, kattaen miltei 7 prosenttia koko Suomen käytössä olevasta maatalousmaasta. Maidontuotanto on alueella vahvaa, ja valtaosa pelloista onkin tällä hetkellä nurmen ja rehuviljan tuotannossa. Tuotannon rakenne on muutoksessa, suomalaiset kuluttavat eläinperäisiä elintarvikkeita aiempaa vähemmän.
Vaativampienkin erikoiskasvien, kuten valkuaiskasvien, marjojen tai hedelmien viljely voisi olla tulevaisuudessa mahdollista, kun kasvukausi pitenee. Kuivina vuosina kastelu olisi mahdollista järjestää lohkoille, jotka sijaitsevat vesistöjen läheisyydessä. Uusien pelto- ja puutarhakasvilajien saaminen viljelyyn mahdollistaisi uudenlaiset viljelykierrot, seos- ja sekaviljelyn. Monimuotoisuuden lisääntyessä peltoala voisi olla nykyistä tehokkaammin tuotannossa ilman että maan rakenne tai kasvukunto kärsisivät. Samalla voitaisiin tuottaa monipuolisemmin ruokaa lähialueen tarpeeseen. Lihan ja maidontuotannon ei keskusteluissa nähty loppuvan, mutta tulevaisuudessa liha voi saada luksus statuksen. Myös alkuperäiskarjan lihan tai A2-maidon merkitys voisi kasvaa.
Tilojen välinen yhteistyö ja uusien toimintamallien tärkeys korostuivat keskusteluissa. Yhteistyöstä voisi löytyä voimaa viljelykiertojen monipuolistamiseen tai keinoja hallita tuotantopanosten hankintaan tai koneisiin ja rakennuksiin tarvittavien investointien riskejä. Yhteisellä suunnittelulla voitaisiin myös lisätä mahdollisuuksia markkinoiden ennustettavuuteen. Yhteistyön käynnistämiseen tarvitaan kuitenkin tukea ja kannusteita.
Maa- ja puutarhataloustuotteen sekä elintarvikkeiden markkinoissa nähtiin paljon uudistumistarvetta. Toiveena on, että tulevaisuudessa ketju tuottajalta kuluttajalle yksinkertaistuu datatalouden ja uusien markkinakanavien myötä. Myös jatkojalostuksen on uudistuttava, jotta voidaan tarjota paikallisia raaka-aineita julkisille ruokapalveluille sekä HoReCa-sektorille. Ensiarvoisen tärkeänä nähtiin, että markkinoiden uudistuminen tuo helpotusta myös alkutuotannon kannattavuuteen ja hyödynjakoon ruokaketjussa.
Tulevaisuuden ruoka on peräisin monipuolisista lähteistä. Metsät ja rakennettu ympäristö osataan tulevaisuudessa sitoa nykyistä paremmin ruokajärjestelmään. Lahopuuta ja kantoja voidaan hyödyntää sienten viljelyssä ja puoliviljellyistä villiyrteistä saadaan kausiherkkuja sekä arvoyhdisteitä erityisryhmille suunnattuihin elintarvikkeisiin. Lainsäädäntö mahdollistaa uusien organismien, sienten, levien ja solujen elintarvikekäytön. Teknologiakehitys mahdollistaa tehokkaan ympärivuotisen alkutuotannon myös suljetuissa kierroissa, mikä lisää madollisuuksia varautua erilaisiin kriiseihin. Myös jatkojalostuksessa on otettu käyttöön uusia teknologioita, jotka mahdollistavat uusien raaka-aineiden tai sivuvirtojen käytön elintarvikkeissa.
Kaikkiaan, näkemys oli, että tulevaisuudessa ruokaa arvostetaan nykyistä enemmän. Uudistuva datatalous lisää ruokajärjestelmän läpinäkyvyyttä ja luo kuluttajille työkalun arvioida valintojensa vaikutuksia. Tutkimuksen ja koulutuksen lisäksi ruokakasvatuksen merkitys nähtiin tärkeänä polunnäyttäjänä tulevaisuuteen.
Tilaisuuksien keskustelua moderoitiin tulevaisuuspyörä menetelmää hyödyntäen. Kerätty keskusteluaineisto luo pohjan visiotyölle, jota on tarkoitus jatkaa Agri-food Network -hankkeen toiminnassa. Työn etenemisestä viestitään Agri-Food Klusterin viestintäkanavilla.
Kirjoittaja: erikoistutkija Susanne Heiska, Luonnonvarakeskus
Pohjois-Savon liitto rahoittaa Agri-Food Network -hanketta Euroopan aluekehitysrahastosta.
