Keskustelujen teemoina olivat muun muassa ruokaturva ja ruuan turvallisuus, tietoliikennehäiriöt ja kyberturvallisuus, lisäävä valmistus (3D-tulostus), hyvinvointiteknologia, kriittisen infran turvaaminen sekä älykkäät vesijärjestelmät ja biojalostuksen mahdollisuudet.

Agri-Food klusterin verkostoasiantuntija Kati Partanen kertoi ruoka-alan tietoiskussaan ruokaturvasta ja Agri-Food klusterin toiminnasta. YK:n määritelmän mukaan ruokaturva tarkoittaa tilaa, jossa kaikilla ihmisillä on fyysiset, sosiaaliset ja taloudelliset mahdollisuudet saada riittävästi turvallista ja ravitsevaa ruokaa, ja joka vastaa heidän ruokatottumuksiaan sekä mahdollistaa aktiivisen ja terveen elämän. Ruokaturvaa uhkaa muun muassa vesivarojen väheneminen, tuottajien väheneminen, maaseudun tyhjeneminen, tautiepidemiat sekä ilmastonmuutoksesta johtuvat sään ääri-ilmiöt. Myös maailmanpolitiikka ja poliittiset päätökset vaikuttavat osaltaan muun muassa maatalouden tukemiseen sekä vientiin ja tuontiin. Globaali kysyntä herättää myös kysymyksen: Riittääkö ruokaa Pohjolan perukoille?

Partasen mukaan ruokaturvan uhat selätetään uusilla tuotteilla, teknologialla ja tiedolla. Alueellinen tutkimustoiminta on tärkeää, sillä niiden tuloksen juurtuvat tehokkaimmin paikallisten yritysten hyödyksi. Agri-Food klusteri toimii alustana, jolla tutkimus ja yritykset kohtaavat niin paikallisesti kuin kansainvälisesti. Myös klusterin tuoreimman jäsenyrityksen, Servica Oy:n Jaana Jaroma piti erittäin mielenkiintoisen tietoiskun ruokapalveluiden turvallisuudesta.

Agri-Food klusterin esittelypisteellä osallistujat pääsivät osallistumaan ruokaturva-keskusteluun kommentoimalla klusterin järjestämissä työpajoissa kerättyjä tulevaisuuden näkymiä ja haasteita. Aihe herätti paljon kiinnostusta osallistujien keskuudessa ja klusterin kehittämiseen saatiin jälleen uusia näkökulmia.