Pohjois-Savon Agri-Food klusteri järjesti Ruokaviennin aakkoset –tilaisuuden 23. tammikuuta Kuopiossa. Tilaisuudessa kuulimme, miten Viexpo voi auttaa viennistä kiinnostuneita ruoka-alan yrityksiä, saimme vinkkejä vientitoiminnan suunnitteluun sekä kuulimme inspiroivia vientiin liittyviä kokemuksia suoraan pohjoissavolaisilta yrittäjiltä ja Pohjois-Karjalasta BioSYS-hankkeesta
Suomen hallitus on asettanut tavoitteeksi Suomen ruokaviennin kaksinkertaistamisen vuoteen 2031 mennessä. Tavoitteeseen pääsemiseen tarvitaan yritysten vienninedistämistoimien kehittämistä ja tukemista. Viexpo on Suomen pisimpään toiminut viennin edistämisorganisaatio. Sen perustehtävänä on neuvoa ja palvella kaikkien toimialojen yrityksiä vientiin ja kansainvälistymiseen liittyvissä kysymyksissä alueellisesti ja valtakunnallisesti – siis myös Pohjois-Savossa!
Viexpolla työskentelee parhaillaan kymmenen vienninedistämisen asiantuntijaa. Kåre Björkstrand, Senior Advisor, on erikoistunut erityisesti elintarvikealan viennin edistämiseen ja hän toimi pääpuhujana tammikuisessa Ruokaviennin aakkoset -tilaisuudessa. Kåre suositteli olemaan yhteydessä suoraan häneen, jos ruoka-alan yrityksillä ilmenee kysyttävää viennin aloittamiseen tai edistämiseen liittyen.
Maksutonta vientineuvontaa
Tapahtumia ja webinaareja
Vientikoulutuksia ja workshoppeja
Vientiprojekteja yritysryhmille
Markkinaselvitysmatkoja
Kansainvälisiä messuja
Vientianalyyseja ja -suunnitelmia
Markkinaselvityksiä
Björkstrandin mukaan yleisimmät haasteet viennin kasvattamiseen ovat usein resurssit ja aika, rahoitus, henkilöstö ja osaaminen sekä tuotteen kilpailuetu. Liikkeelle kannattaa lähteä vientistrategian ja tuotteen kehittämisestä. Björkstrand totesi, että suomalaisilla tuotteilla on usein korkea hinta, jolloin erityisesti tuotteen kilpailuedun tulisi olla kunnossa; toisinsanoen mikä on se lisäarvo, jolla asiakas saadaan ostamaan tuote, pitää olla hyvin perusteltu. Vientistrategiaa kehittäessä olisi hyvä tarkastella aika-, raha- ja henkilöstöresursseja. Paljonko aikaa yrityksellä on laittaa viennin edistämiseen tällä hetkellä? Löytyykö oikeaa henkilöä, ja onko kyseisellä henkilöllä oikeasti aikaresursseja viennin edistämiseen? Tärkeää on huomioida, että vientiin panostaminen ei heikennä olemassa olevaa liiketoimintaa kotimaassa.
Björkstrand korosti, että viennin edistämisessä fokuksen kirkastaminen on erityisen tärkeää. Joskus oikea päätös voikin olla aloittamatta vientiä. Vientiponnistelujen tueksi on myös käytettävissä erilaisia rahoitusinstrumentteja, joilla voidaan helpottaa esimerkiksi markkinaselvitysten toteuttamista tai kansainvälisille messuille osallistumista.
Lignell & Piispanen on vuonna 1852 perustettu alkoholitalo, ja samalla Suomen toiseksi vanhin saman suvun omistuksessa oleva perheyritys. Kehitysjohtaja Harri Nylund kertoi, että vienti vastaa kolmasosasta heidän liiketoimintaansa. Vientiä on tehty rohkeasti jo 1850-luvulta lähtien ja sitä tehdään ketterällä luovuudella tällä hetkellä yli 20 maahan.
Metsästä lasiin tiensä löytävien juomatuotteiden tekemisessä on panostettu vastuullisuuteen, turvallisuuteen ja laatuun. Pohjolan metsien raaka-aineet ja puhdas vesi mahdollistavat ainutlaatuiset maut, jotka ovat keränneet menestystä maailmassa. Nylund kertookin, että Lignell&Piispaselle on ollut merkittävää menestyä alan kansainvälisissä kilpailuissa. Kilpailumenestys yhdistettynä laatusertifikaatteihin antaa luotettavan pohjan, joka nopeuttaa ja helpottaa sisäänostajien päätöksentekoa. Kilpailumenestys luo myös tunnettuutta ja parhaimmillaan yhteydenotot tulevat maailmalta jo heillepäin.
”Kuka hullu vie tuoretta mansikkaa Singaporeen” -Pauliina Kovanen, Metsäpellon Mansikat
Suonenjokelaisella Metsäpellon mansikkatilalla viljellään mansikkaa kolmannessa sukupolvessa. Mansikoiden lisäksi valikoimasta löytyy myös vadelmaa ja mustaherukkaa – aina alkukesästä loppusyksyyn asti.
Metsäpellon Mansikat on vienyt tuoretta mansikkaa Singaporeen vuodesta 2017 alkaen. Yrittäjä Pauliina Kovanen kertoi Singaporen viennin alkaneen siitä, kun hän oikeassa paikassa mainitsi ääneen kausiviljelyhuoneista, jotka mahdollistavat vientiin soveltuvan marjalaadun. Kausihuoneen tasaisemmat kasvuolosuhteet ja huolella valitut lajikkeet tuottavat marjaa, joka kestää pitkän kuljetuksen. Singaporelaiset asiakkaat saavat aidot suonenjoen mansikat parhaimmillaan kolmantena päivänä poimimisesta. Kovanen kertoo, että hänelle ensisijaisen tärkeää on, että mansikan laatu ja maku ovat ensiluokkaiset. Palaute asiakkailta onkin ollut erittäin positiivista. Metsäpellon mansikoille viennin aloittaminen on tarkoittanut paljon uuden opettelua, mutta ei ole vaatinut isoja investointeja tai panostuksia. Kovanen rohkaiseekin yrittäjiä huomaamaan, että vienti ei aina ole erityisen kallista tai vaadi isoa riskinottoa. Tulevaisuudessa Kovanen näkee, että tuotteen brändäämisessä on vielä paljon hyödyntämätöntä potentiaalia, kuten puhtaan ilman, veden ja maaperän esiinnostaminen.
Kolmantena yritysesimerkkinä kuultiin Pohjois-Karjalan uniikit ruokatuotteet ja elinkeinojen kansainvälisyyspotentiaalin kasvattaminen BioSYS Japani -hankkeesta. MKN Itä-Suomen yritysasiantuntija Jaana Puhakka kertoi, että hankkeen tavoitteena on tukea Pohjois-Karjalan elintarvike- ja ruokamatkailuviennin kehittymistä Itä-Aasiaan edistämällä alueen yritysten kv-osaamista ja luomalla kv-kauppaa edistäviä rakenteita Japanissa ja Etelä-Koreassa.
Hankkeessa on mukana 14 elintarvikeviennistä kiinnostunutta pohjoiskarjalaista yritystä. Tärkeä osa toimintaa on ollut kouluttaa toimijoiden vienti- ja kansainvälisyystaitoja markkinakohtaisesti mm. liike-elämä- ja tapakulttuurityöpajojen avulla ja lisäämällä markkinointi – ja myyntiosaamista.
Marraskuussa 2024 hanke järjesti yhteistyössä yritysryhmähankkeen kanssa verkostoitumismatkan 8 elintarvikeyritykselle Japaniin ja Etelä-Koreaan, jossa hyödynnettiin paikallisten suurlähetystöjen, kauppakamarien ja alueen huippukokkien verkostoja yrittäjien ja potentiaalisten ostajien kohtaamisissa sekä pohjoiskarjalalaista elintarvike- ja ruokamatkailutoimialaa esittelevissä tapahtumissa. Ruokakulttuuria esittelevissä tapahtumissa mm. leivottiin karjalanpiirakoita ja tarjottiin pohjoiskarjalaisia makuja ja raaka-aineita erilaisina villiruokamaisteluannoksina. Matkaa pohjustettiin etukäteen japanilaisen huippukokin Zaiyu Hasegawan vierailulla Pohjois-Karjalaan elokuussa 2024. Hankkeessa on huomioitu, että Aasian markkinoilla yrityksen tarina ja esim. tuotteen menestyminen kilpailuissa kannattaa nostaa esittelyn kärjeksi. Myös tuotteen visuaalisuus ja pakkaus ovat aasialaisessa kulttuurissa tärkeitä.
Lue lisää hankkeesta täältä.
Ruokaviennin edistämiseksi on käynnistynyt FinFoodNet – suomalaiset Innokaupungit ja alueet vauhdittamassa vientiä -hankekokonaisuus. Hankkeessa kerätään tietoa alueen yritysten kansainvälistymisestä, kootaan yhteen ja näkyväksi vientiä tukevia palveluita alueelta, rakennetaan alueiden välinen verkosto tukemaan yritysten kansainvälistymistä, järjestetään vientiin liittyviä työpajoja sekä luodaan ja vahvistetaan ruoka-alan kv-verkostoja.
Ruokaviennin aakkoset -tilaisuuden järjesti Agri Food Network -hanke, joka saa rahoitusta Pohjois-Savon liiton kautta Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR).