Kohti pysyvää klusteritoimintaa - jäsenet kokoontuivat keskustelemaan klusterin seuraavista askelista

Agri-Food klusterin jäsentapaaminen kokosi toukokuun lopussa Kuopioon joukon ruoka-alan toimijoita vaihtamaan ajatuksia klusterin tulevaisuudesta. Keskusteluissa nousi vahvasti esiin yhdessä tekemisen merkitys – erityisesti koko ruokajärjestelmän yhteistyön vahvistaminen, yritysten aktiivinen rooli ja tarve rakentaa toiminnalle jatkuvuutta hankerahoituksen rinnalle. Jäsenten näkemykset painottivat myös sitä, että klusterin tulee tuottaa konkreettista hyötyä ja tukea arjen tekemistä.

Klusteri rakentaa yhteistyötä koko ruokajärjestelmään

Agri-Food klusterin jäsentapaaminen kokosi toukokuun lopussa Kuopioon joukon Pohjois-Savon ruoka-alan toimijoita vaihtamaan ajatuksia klusterin tulevaisuudesta. Tilaisuus tarjosi mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan, mitä on saatu aikaan ja ennen kaikkea sitä, miten toiminta kehittyy ja jatkuu hankekauden jälkeen. Tunnelma oli avoin ja keskusteleva – mukana olleet toimijat halusivat aidosti pohtia, mihin suuntaan klusteria kannattaa viedä seuraavaksi ja mitä sen pitäisi jäsenilleen tarjota.

Klusterin toiminnan ytimessä on alusta asti ollut yhteistyön vahvistaminen koko ruokajärjestelmässä pellolta pöytään. Se on klusterin ominaisuus, joka luo paljon mahdollisuuksia, mutta myös haaste, koska mukana olevien toimijoiden kirjo on laaja ja sitä kautta toiveet ja tarpeet hyvin moninaiset. Tapaamisessa kuitenkin korostui, että juuri laaja-alainen verkosto – yritykset, kehittäjät, tutkimus ja muut sidosryhmät – on klusterin suurin vahvuus. Klusteri nähdään alustana, joka tuo yhteen eri toimijat – yritykset, kehittäjät, tutkimuksen ja muut kumppanit. Ja juuri siinä piilee sen voima: mahdollisuudessa löytää uusia kumppanuuksia, rakentaa yhteisiä avauksia ja tehdä yhdessä asioita, jotka eivät yksin onnistuisi.

Viestintä tekee näkyväksi osaamisen ja mahdollisuudet

Yksi keskeinen teema tapaamisessa oli viestinnän merkitys. Klusterin rooli ei ole ainoastaan yhdistää toimijoita, vaan myös tehdä alueen ruoka-alan osaaminen näkyväksi – paikallisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Toimiva ja jatkuva viestintä tukee yritysten tunnettuutta, auttaa löytämään uusia kumppaneita ja vahvistaa koko alueen vetovoimaa. Samalla se luo pohjaa pitkäjänteiselle yhteistyölle ja luottamukselle toimijoiden välillä.

Viestinnän rooli klusterissa on keskeinen: monikanavainen viestintä tavoittaa kuukausittain laajasti ruoka-alan toimijoita, kuluttajia ja sidosryhmiä sekä tukee toiminnan näkyvyyttä niin alueellisesti, kansallisesti kuin kansainvälisesti. Klusterilla on mahdollisuus tunnistaa ja täyttää paikkansa myös osana Suomen ruokastrategian, Onnellisen ruoan maa, toteuttamista.

Kansainvälinen yhteistyö on erittäin tärkeä osa klusterin toimintaa. Klusteri on mukana eurooppalaisessa yhteistyössä, jossa vaihdetaan hyviä käytäntöjä, rakennetaan kumppanuuksia ja seurataan ruokajärjestelmän kehitystrendejä kuten kestävyyttä ja digitalisaatiota. Yhteistyö on tuottanut tuloksena jo useita kansainvälisiä hankehakemuksia Horizon Europe-, Interreg- ja Erasmus+ -ohjelmiin.

Katse tulevaan – miten varmistetaan jatkuvuus?

Tilaisuuden keskeisin keskustelu käytiin klusteritoiminnan tulevaisuudesta ja jatkuvuudesta. Yhteinen näkemys oli selvä: toiminnan tulee jatkua myös klusterin kehittämiseen keskittyneiden hankkeiden jälkeen ja kehittyä entistä vahvemmin jäsenlähtöiseksi.

Jäsenten näkemyksissä korostui kolme keskeistä tekijää:

yhteistyön vahvistaminen koko ruokajärjestelmässä
yritysten aktiivinen rooli toiminnan kehittämisessä
toiminnan jatkuvuuden varmistaminen ilman pelkästään hankerahoitukseen nojaamista

Keskeisenä mallina esiteltiin sopimuspohjaista toimintamallia, jossa ydinkumppanit ottavat vastuuta klusteritoiminnann koordinoinnista ja kehittämisestä. Tämän rinnalla tarkasteltiin porrastettua jäsenyysmallia, joka mahdollistaisi eritasoisen osallistumisen ja sitoutumisen.

Jäsenten suhtautuminen malliin oli pääosin myönteistä, mutta samalla korostettiin, että mallin tulee olla selkeä ja oikeudenmukainen. Hyötyjen ja vastuiden on oltava läpinäkyviä, jotta jäsenyys koetaan aidosti mielekkääksi. Keskustelussa nousi esiin myös tärkeä näkökulma: mallin ei tule sulkea pienempiä toimijoita yhteistyön ulkopuolelle. Myös joustavuutta kaivattiin, jotta klusterin ydinkumppanuus olisi mahdollinen keskenään hyvin erilaisille organisaatioille.

Mitä klusterilta odotetaan?

Kun jäseniltä kysyttiin, mitä he odottavat klusterilta vastineeksi, viesti oli varsin yhtenäinen: toiminnan tulee tuottaa konkreettista hyötyä. Odotuksissa korostuivat muun muassa:

tuki yritysten liiketoiminnalle, esimerkiksi tuotekehityksen, kansainvälisten yhteyksien ja yhteistyön kautta
yhteinen, fasilitoitu kehittämistoiminta eri teemojen ympärillä
parempi tunnettuus ja uskottavuus myös kansainvälisesti
tuki rahoituksen hankintaan ja osaamisen kehittämiseen
toimivat viestintäkanavat, jotka tavoittavat alueen toimijat

Lisäksi esiin nousi klusterin koordinoiva rooli: klusterin halutaan olevan taho, joka kokoaa toimijat yhteen, mahdollistaa yhteistyön ja pitää kehittämistyön liikkeessä.

Yhteinen syke vie eteenpäin

Jäsentapaamisen keskusteluista välittyi vahva viesti: klusterin arvo syntyy ennen kaikkea yhdessä tekemisestä. Kun yhteistyölle luodaan selkeät rakenteet ja jäsenille tarjotaan konkreettista hyötyä, klusteritoiminta asettuu kohdilleen ja saa rytminsä.

Tällöin klusteri toimii alueen ruokajärjestelmän kehitystyön sydämenä – sykkien tasaisesti, yhdistäen toimijat ja pumpaten osaamista, yhteistyötä ja uutta tekemisen voimaa koko verkostoon ruokamurroksen keskellä.

Kaisa Kähkönen

klusterin johtaja, Pohjois-Savon Agri-Food klusteri