Ruisleipä valittiin 2017 Suomen kansallisruuaksi. Sitä syömällä olemme selvittäneet nälkävuodet ja sota-ajat. Ruisleivänjuuri on kulkenut ihmisten mukana niin naimakaupat kuin evakkoreissut ja toisaalta sama juuri on voinut säilyä maalaistalossa sukupolvelta toiselle satojen vuosien ajan. Jokaisen juuren mikrobisto on ainutlaatuinen tuottaen hieman erilaisen lopputuloksen leipänä.
Paljon leivänjuuria on hävinnyt viimeisen leivontataitoisen leipurin kuoltua ja alueellamme on kiireinen tarve laajemmalle leivänjuurten selvitystyölle, jotta tämä arvokas arjen kulttuurihistoria ei katoaisi.
Suomen kulttuurisäätiön Pohjois-Savon rahaston rahoittaman projektin tarkoituksena on tallentaa tämä katoamassa oleva gastronominen kulttuuriperintömme. Projektissa etsitään Pohjois-Savon alueelta näitä jäljellä olevia vanhoja juuria ja tallennetaan näiden tarina ja käyttöhistoria: onko juuri kulkenut ihmisten matkassa vai onko sillä pitkä historia yhdessä paikassa, kuka leipää on leiponut, millaista leipää ja ketä sillä on ruokittu, onko leivällä erityisominaisuuksia tai mainetta esimerkiksi maun suhteen. Nämä tarinat kootaan nyt talteen.
Yksittäisiä, akuutissa häviämisvaarassa olevia juuria voidaan myös jonkin verran pelastaa kuivattuna talteen. Yksi osa projektia on tehdä kartoitus kiinnostuneista yhteistyökumppaneista ja mahdollisuuksista säilöä näitä juuria kuivattuina myöhempää käyttöä ja tutkimustarvetta ajatellen. Ehkäpä tulevaisuudessa meillä olisi leivänjuurten pankki, jossa säilytettäisiin tämä kulttuurihistoriallinen materiaali. Toivomme projektin herättävän myös kiinnostusta julkisuudessa ja edesauttavan monimuotoisen hapanleipäkulttuurimme arvostusta ja säilyttämistä alueellamme elinvoimaisena.
Mikäli sinulla on juuritarina kerrottavana, ota yhteyttä:
Kirsi Vartia
tai p. 040 7258215
