Pohjoismaista yhteistyötä ruokajärjestelmän kehittämiseen ja sen kestävyyden ja innovatiivisuuden parantamiseen

1. Vauhtia ruokapolitiikkaa koskevien päätöksien tekemiseen ja yhtenäisyyttä sääntelyjen toteuttamiseen

Poliittiset päätökset voivat vauhdittaa ruokajärjestelmän kestävää kehitystä ja ohjata kuluttajakäyttäytymistä. Pohjoismaihin tarvitaan lisäksi yhteistä tulkintaa sovellettavista EU-säädöksistä. Yhteistyö ja samaan suuntaan liikkuminen vahvistaa kokonaisvaltaista edistymistä ja hillitsee epätoivottuja vaikutuksia, kuten eriävän veropolitiikan seurauksena tapahtuvaa rajakauppaa.

2. Pohjoismaisen ruokaliikkeen arvojen jalkauttaminen yhteiskuntaan

Samaan aikaan kun pohjoismaisen ruokakulttuurin ja sen edustaminen arvojen arvostaminen ja käytäntöön paneminen on kasvanut ammattikeittiöissä, kotikeittiöissä on nähtävissä päinvastainen suunta. Esimerkiksi Tanskassa kotona valmistettavissa aterioissa käytetään yhä vähemmän paikallisia raaka-aineita, ruoanlaittoon halutaan käyttää vähemmän aikaa ja lasten osallisuus aterioiden valmistamiseen on laskussa. Pohjoismaiden on asetettava etusijalle toimet, jotka tarjoavat tietoa ja taitoa sekä luovat mahdollisuuksia syödä ja laittaa ruokaa kestävän kehityksen tavoitteiden ja pohjoismaisten ravitsemussuositusten mukaisesti.

3. Monipuolisen, kestävän ruoantuotannon edistäminen ja lyhyiden toimitusketjujen vahvistaminen

Haasteet lähiruoan markkinoinnissa ja jakelussa, rajalliset resurssit ja pientuottajien kannattavuushaasteet rajoittavat sen juurtumista osaksi ruokakulttuuriamme laajemmin. Lähituotteiden tulee olla helpommin saatavilla niin kuluttajille kuin ruokapalveluille, vaihtoehtoisia markkinointikanavia ja omistusmuotoja kuten osuuskuntamalleja tulee kehittää edelleen, lisätä läpinäkyvyyttä ja poistaa ongelmallisten liiketoimintakäytäntöjen aiheuttamia esteitä sekä lisätä koulutusohjelmia, jotka tukevat uusia lähestymistapoja maatalouden yrittäjyyteen ja yhteistyöhön.

4. Lasten ja nuorten ruokakasvatuksen uudistaminen

Ruokakasvatuksen kohottaminen tulisi olla hallitustemme ja kansalaisyhteiskunnan ensisijainen tavoite, jotta ruokailutottumuksissa saadaan aikaan kestävä ja terveellinen muutos. Ruokakasvatusta tulee tarkastella kokonaisvaltaisena ajanjaksona päiväkodista täysikäistymiseen. Yhteistyötä ruoantuottajien, kokkien, yritysten ja kulttuurilaitosten kanssa tulee lisätä kokonaisvaltaisten ruokakasvatusohjelmien suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi.

5. Kulttuurisen monimuotoisuuden arvon tunnistaminen ja hyödyntäminen

Pohjoismaissa kukoistava kulttuurinen ja kulinaarinen monimuotoisuus rikastuttaa yhteistä ruokakulttuuriamme – kunhan siihen osataan tarttua oikein. Eri kulttuureiden ruoanlaittoperinteistä voidaan oppia keinoja, joilla vihreä siirtymä lautasilla onnistuu. Arvostuksen tulee ulottua myös työolosuhteiden parantamiseen ruoka-alalla, jolla työskentelee monia vähemmistöryhmien edustajia.