Hallitus on asettanut tavoitteen, että suomalainen elintarvikevienti tulee tuplata vuoteen 2031 mennessä. Nykyinen kasvuvauhti ei riitä tähän tavoitteeseen. Elintarvikevienti on nyt 2,4 miljardia euroa. Jotta tavoitteeseen päästään, viennin tulisi kasvaa joka vuosi 350 miljoonaa euroa lisää.
Johtavissa eurooppalaisissa vientimaissa vienti on yritysvetoista ja nyt Suomi aikoo ottaa heistä mallia. Toukokuun aamukahvitilaisuudessa pohjoissavolaiset elintarvikeyrittäjät ja kehittäjät keskustelivat maakunnan viennin edistämisestä ja kuulivat uudesta yritysvetoisesta ruokaviennin kasvualustasta. Kasvualustaa olivat esittelemässä SUVI ry:n toiminnanjohtaja Jarmo Talasrinne ja Ruokatieto Yhdistyksen ruokaviennin kasvujohtaja Jukka Vainionpää.
Suomalainen ruokaketju on merkittävä työllistäjä, ja elintarvikesektori työllistää 340 000 henkilöä. Ruokasektorin kannattavuus on kuitenkin laskenut ja ilman vientiä suuntaa on hankala korjata. Kotimaassa ruoan kauppatase on heikentynyt, mikä vaikuttaa myös siihen, että suomalaisen elintarvikesektorin on vaikea saada kasvua kotimaassa. Lisäksi EU:n leikkaukset alkutuottajilta haastavat ruokasektoria. Kun alkutuottaja on vaikeuksissa, näkyy se teollisuudessa raaka-aineiden saatavuushaasteina vaikuttaen huoltovarmuuteen.
“Vienti tukee koko ruokaketjun kannattavuutta. Vähittäiskaupatkin ovat sitoutuneita, sillä vienti varmistaa heidän tarvitsemien tuotteiden saatavuutta.”
Suomi laahaa muista eurooppalaisista maista perässä viennin suhteen. Euroopan maissa jalostusarvolla tehdään kannattavaa kauppaa, ja tähän pitäisi Suomessakin ryhtyä. Irlanti oli vuosina 2007-2008 samanlaisessa tilanteessa kuin Suomi nyt. Yhteinen tekeminen ja strategia puuttui, ja vienti oli hyvin viranomaisvetoista. Irlanti korjasi tilanteen perustamalla ohjelman, joka keskittyy ruokaviennin kasvuun pitkäjänteisesti. Toimijat kerättiin yhteen ja yritykset opettelivat tekemään yhteistyötä. Koko ruokasektori ryhtyi kasvattamaan tuotteiden lisäarvoa, hakemaan kilpailuetua ja nostamaan kilpailukykyä.
Vientiin tarvitaan laadukkaita tuotteita. Jarmo korosti, että kaikessa on kyse kilpailuetujen löytämisestä: mitä me pystymme tekemään paremmin kuin muut? Lisäarvon kasvua tukevat myös palvelu- ja teknologiaratkaisut. Esimerkiksi Valio kehittää teknologioita, jotka parantavat heidän asiakkaidensa tuotteiden laatua. Arvo ei kuitenkaan saa valua jalostusprosessiin. Suomesta puuttuu jalostusteollisuus, ja arvoketjun kehittämiseen tarvitaan strategisia investointeja. Jos ketjua ei kehitetä, käytännössä se tarkoittaa sitä, että esimerkiksi herneet myydään Ruotsiin jalostettavaksi, joka myy ne meille takaisin jalostettuna kovemmalla hinnalla.
Pienten ja innovatiivisten yritysten potentiaalia ei tule unohtaa. Hyviä kokemuksia Aasian markkinoista kertoi Jarkko Kinnunen Oliko Natural Oy:sta. Ovet Aasiaan avautuivat korkean jalostusasteen premiumtuotteella. Kohdemarkkinaa segmentoitiin rajusti, sillä yritys ei halua tuottaa tuotteita massoille, vaan omaan tuotantoon soveltuvalla volyymilla.
Kun kiikarissa on vientimarkkinat, yritykset tarvitsevat pysyvää tukea pitkäjänteiseen työhön. Käytännön työhön ja tarvittavien investointien tekoon toivotaan jatkuvaa rahoitusta. Tämä vaatii myös rahoituslaitoksilta ja pankeilta uskoa maaseutuun. Polkua Savosta maailmalle tuleekin lähteä rakentamaan julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä.
Uusi ruokaviennin kasvualusta on elintarvikeyritysten tukena Suomesta maailmalle. Mallissa on tunnistettu ongelmakohdat ja se antaa tukea käytännön tekemiseen. SUVI ry tarjoaa yrityksille viennin edistämispalveluita. Jäsenmaksulla saa ns. peruspalvelut, joiden kautta saa pääsyn yhteistyöverkostoon. Jäsenille on tarjolla erillishintaisia palveluita yrityksen tarpeen ja käytön mukaan. Näihin palveluihin kuuluu mm. RUNWAY-palvelu tuotteen vientivalmiuden ja kilpailukyvyn kehittämiseen ja tietyn kohdemaan markkinoille siirtymiseen.
Katse on kohdennettu Itämeren alueeseen, josta kaavaillaan uutta kotikenttää suomalaiselle elintarvikeviennille. Näihin maihin on tulossa vahva tuki paikallisista ihmisistä, jotka tuntevat kohdemaan ostajat. Toimijoiden asenteiden muutoksen vuoksi on mahdollista tiivistää yhteistyötä ja hyödyntää mm. jo käytössä olevia yrityksien vientiputkia ja laajentaa viennin määrää. Logistiikka on äärimmäisen tärkeässä osassa tulevassa vientisuunnitelmassa.
Mutta mitkä ovat seuraavat askeleet Pohjois-Savossa? “Olen ihaillen katsellut yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyötä Pohjois-Savossa. Liittykää yhteen, ottakaa rahoituksesta koppi ja tehkää yhdessä elintarvikeyrityksille polku kansallisesti ja sitten Savosta maailmalle”, Jarmo tiivisti.
Kirjoittajat: Tutta Rinkinen ja Jade Hirvonen, Pohjois-Savon Agri-Food klusteri
Kuvat: Jade Hirvonen
Pohjois-Savon ruoka-alan yrityksille ja kehittäjille pidetyn aamukahvitilaisuuden 8.5.2025 järjestivät Pohjois-Savon Agri-Food klusteri, Suomen elintarvikevientiyhdistys SUVI ry, Kuopion alueen kauppakamari, Savon Yrittäjät ja FinFoodNET-hanke. Tilaisuutta olivat järjestämässä myös Pohjois-Savon ELY-keskus, SavoGrow, Iisalmen kaupunki ja Business Kuopio.